Onko perheessäsi pieni lapsi, jonka kanssa ruokailut eivät suju kuten toivoisit?

Ympäristö

Lapsen taidot

Temperamentti

Arjen rytmi

Viestintä

Käyttäytyminen ruokailutilanteissa

Mistä tässä sivussa on kyse?

Tämä sivusto on rakennettu tueksi perheille, jossa lapsi opettelee siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (soseet, sormiruoka) ja mukista juomiseen ja vaiheisiin ja kun lapsi oppii syömään itse. Sivustosta saattaa olla apua myös silloin, kun syömistaidoissa tulee takapakkia. Syömistilanteet ovat aina myös vuorovaikutustilanteita. Siksi tässä käsitellään myös ääntelyn, puheen ja kommunikoinnin kehitystä ruokailutilanteisiin liittyen.

Syömisen ja juomisen taidot ovat opittuja taitoja. Pieni vauva käyttää imemistä ravinnon saamiseksi. Imeminen on automaattista, refleksitoimintaa. Muutaman kuukauden iässä refleksitoiminta heikkenee ja lapsi alkaa oppia tahdonalaisia keinoja ravinnon saamiseksi. Uuden taidon oppimiseen hän tarvitsee sinua: ohjausta, tukea, kannustusta ja aikaa. Hän tarvitsee sopivasti haasteita, jotta taidot kehittyvät. Kun tarjoat vauvalle maidon rinnalla turvallisia ensiruokia johdatat häntä lempeästi tässä kehityksessä.

Apua, keinoja

Olet juuri oikea henkilö auttamaan lastasi. Tässä sinulle keinoja, miten huomioida ruokailuun vaikuttavia tekijöitä. Arvioi, onko teillä tarvetta muuttaa jotain tai tukea jonkin osa-alueen kehitystä. Kysy rohkeasti lisää omasta neuvolastasi tai voit myös siirtyä kysymään neuvoa minulta varaamalla ohjausaika Valitseterapian kautta.

Ympäristö: arvioi, säädä sopiviksi lapsen kehitystasoon nähden

Fyysinen ympäristö

– ruokailupaikka, äänet, valaistus, sijainti, tuoksut

– välineet, tuoli, lautanen, muki, ruokailuvälineet

Tunneympäristö

– Turvallisuus

– Ennakoitavuus

– Huolestuneisuus

– Stressi

Lapsen taidot: arvioi, huomaa kehitys, tarjoa haasteita

Sensomotoriikka

Karkeamotoriikka

– miten ja millaisessa tuolissa lapsi istuu

Hienomotoriikka

– miten ja millaisilla välineillä lapsi syö

Aistisäätely

– miten lapsi suhtautuu ruuan ulkonäköön, hajuihin/tuoksuihin, tuntumaan käsissä, kasvoilla, suussa

Suun motoriikka

Syömisen taidot

– onko lapsen syömisen taidot iänmukaiset

– millaista ruokaa lapsi käsittelee vaivatta ja nielee turvallisesti

Juomisen taidot

– osaako lapsi juoda mukista, lasista tai pillillä

Temperamentti

Ovatko sinun ja lapsen temperamentit samanlaiset

– hitaasti lämpenevä, voimakkaasti reagoiva

Arjen rytmi: arvioi, auta, keskity, säätele

Päivärytmi

– uni, ulkoilu, ruokailut, peseytyminen, ruutuaika

Lapsen suolen toiminta

Yhteinen ruokailu

Viestintä

Viestinnällä tarkoitetaan sanojen lisäksi ilmeitä, eleitä, katsetta, asentoa, tilaan asettumista, kosketusta sekä äänen sävyjä ja piirteitä.

Arvioi, miten huomioit lasta, tulkitset hänen viestejään, olet läsnä

Mistä tiedät että lapsella on hyvä olla?

– Hän on tyytyväinen, innostunut tai kiinnostunut.

Mistä tiedät että lapsi on kipeä?

– Hän on vihainen tai kiukkuinen.

Mistä tiedät että lapsella on jostain syystä epämukava olo?

– Hän on surullinen, pelokas tai vetäytynyt omiin oloihinsa.

Vanhemman oma tapa viestiä

– huomaa, miten itse viestit sanojen lisäksi omalla olemuksellasi

Kun tunnistat ja säätelet omia olotiloja, pystyt auttamaan lastasi säätelemään tunnetiloja tilanteeseen sopivaksi

Vuorovaikutuksen osatekijöitä

Voit arvioida omia vuorovaikutustaitojasi. Valitse yksi tai useampi tilanne, jonka toteutat lapsesi kanssa.

– yhteinen leikki lapsen kanssa leikkieläimillä (2) Millainen leikki syntyy?

– opeta jokin asia lapselle, jota hän ei vielä osaa. Miten valitset sopivasti vaativan jutun lapsen kehitystasoon nähden?

– tee palikoista rakennelma ja pyydä lasta tekemään samanlainen. Miten autat ja ohjaat lasta niin, että hän onnistuu?

– voidelkaa toistenne kädet käsivoiteella. Miten ohjaat ja kannustat lasta, että pysytte yhdessä riittävän kauan tehtävän loppuunsaattamiseksi?

– kerro ajasta, tai katselkaa kuvia, kun lapsi oli vielä ihan pieni. Millainen muistelutilanne syntyy?

– syöttäkää toisillenne jotain, josta kumpikin pidätte. Millainen yhteinen nautiskeluhetki syntyy?

Käyttäytyminen ruokailutilanteissa

Vanhempi

Tunnista oma tapasi suhtautua. Mieti, haluatko muuttaa tapaasi?

– tasapainoinen, vuorovaikutus toimii hyvin, vanhemman asettamat rajat ja lapsen mahdollisuudet vaikuttaa ovat tasapainossa

– yhteinen huomion kohde on ruoka ja siitä puhutaan myönteisesti

– kontrolloiva, autoritaarinen, uhkailu, tarve pakottaa lapsi syömään

– välinpitämätön, piittaamaton, lapsi valitsee itse, mitä syö

– hemmotteleva, liian salliva, halu täyttää lapsen toiveet esim. palkinnot, lahjominen, viihdyke ruokapöydässä

Lapsi

Lapsen käyttäytyminen ennen ruokailua, ruokailuissa

– virkeä ja keskittynyt

– suuntaa huomion ruokaan

– välttelee, ei tule ruokapöytään kutsuttaessa

– ilmaisee janon, nälän, kylläisyyden

HÄLYTYSMERKIT

Ota yhteys neuvolaan tai lastenlääkäriin. Taustalla voi olla alkava sairaus, rakennepoikkeavuus tai kasvun ja kehityksen poikkeaminen iänmukaisesta.

 – nielemisvaikeus

– oksentelu

– iho- suolioireet

– tarve pakottaa lasta

– lapsen ruokavalikoima on liian rajoittunut

– ongelma on alkanut äkillisesti

YHTEYSTIEDOT

Heräsikö kysyttävää?

Ota yhteyttä ja kysy lisää.