Onko perheessäsi pieni lapsi, jonka kanssa ruokailut eivät suju kuten toivoisit?
Ympäristö
Lapsen taidot
Temperamentti
Arjen rytmi
Viestintä
Käyttäytyminen ruokailu-tilanteissa
Mistä tässä sivussa on kyse?
Tältä sivustolta löydät tietoa aiheesta, kun lapsi opettelee siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (soseet, sormiruoka) ja mukista juomiseen ja vaiheisiin ja kun lapsi oppii syömään itse. Sivustolta löytyy tietoa myös siihen, kun syömistaidoissa tulee takapakkia. Syömistilanteet ovat aina myös vuorovaikutustilanteita. Sivustolla käsitelläänkin myös ääntelyn, puheen ja kommunikoinnin kehitystä ruokailutilanteisiin liittyen.
Syömisen ja juomisen taidot ovat opittuja taitoja. Pieni vauva käyttää imemistä ravinnon saamiseksi. Imeminen on automaattista, refleksitoimintaa. Muutaman kuukauden iässä refleksitoiminta heikkenee ja lapsi alkaa oppia tahdonalaisia keinoja ravinnon saamiseksi. Uuden taidon oppimiseen hän tarvitsee sinua: ohjausta, tukea, kannustusta ja aikaa. Hän tarvitsee sopivasti haasteita, jotta taidot kehittyvät. Kun tarjoat vauvalle maidon rinnalla turvallisia ensiruokia johdatat häntä lempeästi tässä kehityksessä.
Apua, keinoja
Lapsen vanhempana olet oikea henkilö tukemaan lastasi syömisen taitojen kehittymisessä. Tälle sivustolle on koottu tietoa ja keinoja, miten voit yhteisessä arjessanne huomioida lapsen syömiseen ja ruokailuun vaikuttavia tekijöitä. Pohdi onko tarvetta muuttaa jotain tai tarjota vahvempaa tukea jonkin osa-alueen kehityksen tueksi. Voit kysyä asiasta lisää lapsesi neuvolasta tai olla myös suoraan yhteydessä minuun (nina@puheterapiamurunen.fi) Voimme yhdessä pohtia sopivan yhteistyön aloittamista etänä tai läsnä.
Ympäristö: arvioi, säädä sopiviksi lapsen kehitystasoon nähden
Fyysinen ympäristö
– ruokailupaikka, äänet, valaistus, sijainti, tuoksut
– välineet, tuoli, lautanen, muki, ruokailuvälineet
Tunneympäristö
– Turvallisuus
– Ennakoitavuus
– Huolestuneisuus
– Stressi
Lapsen taidot: arvioi, huomaa kehitys, tarjoa haasteita
Sensomotoriikka
Karkeamotoriikka
– miten ja millaisessa tuolissa lapsi istuu
Hienomotoriikka
– miten ja millaisilla välineillä lapsi syö
Aistisäätely
– miten lapsi suhtautuu ruuan ulkonäköön, hajuihin/tuoksuihin, tuntumaan käsissä, kasvoilla, suussa
Suun motoriikka
Syömisen taidot
– onko lapsen syömisen taidot iänmukaiset
– millaista ruokaa lapsi käsittelee vaivatta ja nielee turvallisesti
Juomisen taidot
– osaako lapsi juoda mukista, lasista tai pillillä
Temperamentti
Ovatko sinun ja lapsen temperamentit samanlaiset
– hitaasti lämpenevä, voimakkaasti reagoiva
Arjen rytmi: arvioi, auta, keskity, säätele
Päivärytmi
– uni, ulkoilu, ruokailut, peseytyminen, ruutuaika
Lapsen vatsan toiminta
Yhteinen ruokailu
Viestintä
Viestinnällä tarkoitetaan sanojen lisäksi ilmeitä, eleitä, katsetta, asentoa, tilaan asettumista, kosketusta sekä äänen sävyjä ja piirteitä.
Arvioi, miten huomioit lasta, tulkitset hänen viestejään, olet läsnä
Millainen lapsesi on, kun tulkitset, että hänellä on hyvä olla?
– Hän on tyytyväinen, innostunut tai kiinnostunut.
Millaisista seikoista huomaat, että lapsi on kipeä?
– Hän on vihainen, kiukkuinen, tavallista väsyneempi.
Mistä huomaat, että lapsella on jostain syystä epämukava olo?
– Hän on surullinen, pelokas tai vetäytynyt omiin oloihinsa.
Vanhemman oma tapa viestiä
– Huomioi, miten itse viestit sanojen lisäksi omalla olemuksellasi.
Kun tunnistat ja säätelet omia olotiloja, pystyt paremmin myös auttamaan lastasi säätelemään tunnetiloja tilanteeseen sopivaksi.
Vuorovaikutuksen osatekijöitä
Voit kiinnittää huomiota myös omaan vuorovaikutustapaasi yhteisissä hetkissä lapsesi kanssa. Valitse yksi tai useampi tilanne, jonka toteutat yhdessä lapsen kanssa.
– yhteinen leikki esim. leikkieläimillä. Millainen leikki syntyy?
– opeta jokin asia lapselle, jota hän ei vielä osaa. Miten valitset sopivasti vaativan asian lapsen kehitystasoon nähden?
– tee palikoista rakennelma ja pyydä lasta tekemään samanlainen. Miten autat ja ohjaat lasta niin, että hän onnistuisi?
– voidelkaa toistenne kädet käsivoiteella. Miten ohjaat ja kannustat lasta, että pysytte yhdessä riittävän kauan asian loppuunsaattamiseksi?
– kerro ajasta, tai katselkaa kuvia, kun lapsi oli vielä ihan pieni. Millainen yhteinen jakamisen hetki syntyy?
– syökää yhdessä jotain, josta kumpikin pidätte. Millainen yhteinen hetki syntyy?
Käyttäytyminen ruokailutilanteissa
Vanhempi
Tunnista oma tapasi suhtautua. Pohdi, haluatko muuttaa jotakin?
– tasapainoinen, vuorovaikutus on sujuvaa, vanhemman asettamat rajat ja lapsen omat mahdollisuudet vaikuttaa ovat tasapainossa
– yhteinen huomion kohde on ruoka ja siitä puhutaan myönteisesti
– kontrolloiva, autoritaarinen, huoli riittävästä ravinnonsaannista tuo tarpeen pakottaa lapsi syömään
– välinpitämätön, lapsi valitsee itse, mitä syö
– liian salliva, halu täyttää lapsen toiveet esim. palkinnot, lahjominen, viihdyke ruokapöydässä
Lapsi
Lapsen käyttäytyminen ennen ruokailua, ruokailuissa
– virkeä ja keskittynyt
– suuntaa huomion ruokaan
– välttelee, ei tule ruokapöytään kutsuttaessa
– ilmaisee janon, nälän, kylläisyyden
HÄLYTYSMERKIT
Ota yhteys neuvolaan tai lastenlääkäriin. Taustalla voi joskus olla alkava sairaus, rakennepoikkeavuus tai kasvun ja kehityksen poikkeaminen iänmukaisesta.
– nielemisvaikeus
– oksentelu
– iho- suolioireet
– tarve pakottaa lasta
– lapsen ruokavalikoima on liian rajoittunut
– ongelma on alkanut äkillisesti
YHTEYSTIEDOT
Lisää ohjausta tai tietoa lapsen syömisen taitojen tukemiseen?
Ota yhteyttä ja kysy lisää.